Mitä olenkaan mennyt tekemään !!! Jänskättää ihan Simona . Vatsa on sekaisin , niska aivan jumissa . Pää kääntyy , kun väkisin kääntää kovan kivun säestämänä . Pystyyköhän ihminen jännityksellä tekemään itselleen tulehduksen niskaan ...

 Tuntuu lähinnä siltä, kuin olisin menossa siihen Särkänniemen vuoristorataan , johon en ikinä ole uskaltanut mennä ! !!!

 Lapset ovat kunnon flunssassa ja mieli keksii tekosyitä millä voisikin jäädä kotiin ...

    Ja höpsis ! Varttia vaille kaksi suunnataan auton nokka kohti Tamperetta ja lähdetään matkaan .Reppu on pakattu ja niin täysi, että eipä tuohon juurikaan muuta mahtuisi, mutta kaikki olennainen on toivottavasti matkassa :D

   Huomenna ollaan toivottavasti O Cebreirossa ja 9. päivä sitäisi Santiagon katedraali vilahtaa näkyviin ...

     Sen tiesinkin jo etukäteen , että varmasti tulen jännittämään lähtöpäivänä , mutta näin paljon , se yllätti jo itsenikin !

 No illalla olemme jo Saksassa ja kun olemme saaneet reissun päästä kiinni , kaikki onkin jo toivottavasti helpompaa ;D  ...Ja toisaalta , tästä kun selviän , selviän tästäedes monesta muustakin "pikkujutusta" . Kyllähän sitä jo ihmisen pitänee päälle nelikymppisenä kokeilla omia siipiäänkin:D

 ...Tuohon tapaan olen tässä puhellut viimeiset tunnit itselleni ;D Hiukan harmittaa muksujen flunssa ja samalla toivon , ettei se nyt reissun aikana iske itselle oikein kovana ainakaan .

 Huh, kirjoittaminen auttoi taas ! olo on jo hieman "helpompi" , oikeastaan naurattaa omat "hätäilyt " . Kyllähän sitä nyt maailmaltakin pitäisi aina kotiin, takaisin  päästä .

 Repun lopullinen paino näyttää olevan n. seitsemän kiloa ja kun siihen lisätään kilon verran juomaa pitäisi taakan olla vielä ihan siedettävä :D

              Päivittelemme blogia aina matkan varrella , kun sopiva tilaisuus osuu kohdalle .

 .............. Kuulemisiin .............  ;D